Digikamerat

Digitaalisten kameroiden kehitys on ollut huimaa. Ensimmäiset kuluttajakäyttöön tarkoitetut kamerat tulivat markkinoille reilu kymmenen vuotta sitten. Megapikseleitä oli yksi tai vähän alle. Kivasti niillä sai kuvia ja ne oli helppo siirtää tietokoneelle. Kuvan laadussa eivät pärjää filmikameroille, sanottiin. Ammattilaiset katsoivat pitkin nenänvarttaan nörttien puuhastelua: muka valokuvausta.

Kymmenessä vuodessa kaikki on kääntynyt päälaelleen. Filmikameroita ei enää valmisteta ja filmiäkin saa etsimällä etsiä. Ammattilaiset eivät ole enää vuosiin kuvanneet perinteisellä filmikameralla kameralla.

Kehitys on harpponut eteenpäin huimaa vauhtia. Viisi vuotta vanha, aikanaan kalliskin kamera, ei pärjää vertailussa halvempienkaan kameroiden kanssa. Kehitys on nyt tasaantunut ja viimeisen kolmen vuoden aikana ei kameroiden kuvan laadussa ole tapahtunut enää suurta kehitystä. Kuvalaadun kehitys on uhrattu kuluttajia kosiskelevaan megapikseliralliin. Ominaisuuksia on sen sijaan tullut paljon lisää.

Vaikka kamerat ovat muuttuneet digitaalisiksi niin yhä edelleen meillä on kahdenlaisia kameroita. Taskukameroita tai pokkareita jotka ovat pienikokoisia ja kiinteällä optiikalla. Ja järjestelmäkameroita, suurikokoisia ja vaihdettavalla optiikalla. Digiaika on tuonut niiden väliin kolmannen kameraluokan, niin kutsut bridge kamerat. Nimitys johtuu juuri siitä, että ne ovat ikään kuin siltana pokkareiden ja järjestelmäkameroiden välissä. Bridge kamerat ovat lähes järjestelmäkameran kokoisia ja niissä on parempi optiikka kuin taskukameroissa. Bridge kamerat ovat yleensä edullisempia kuin ”oikeat” järjestelmäkamerat. Kuvanlaadussa eivät ihan pärjää järjestelmäkameroihin verrattuna. Se on oikeastaan valmistajilta harkittu valinta. Siltakameroihin tehdään yleensä laaja zoom optiikka (”superzoom”), jopa yli 20 kertainen zoomi. Kun yhdellä kiinteällä linssillä pitää pärjätä niin sillä pitää pystyä ottamaan niin lähikuvia kuin kaukaa zoomattuja kohteita. Tämä taas onnistuu vain, jos kameran kenno on pieni. Kenno on se osa digikamerassa johon kuva piirtyy. Pieni kenno tietää väistämättä huonompaa kuvanlaatua.

 

2 vastausta artikkeliin “Digikamerat”

  1. Ahaa, tuostahan selvisikin kivasti noiden digikameriden ero, itselläni on pää mennyt ihan sekaisin niiden ominaisuuksien kanssa. Etsiskelen ns. idioottivarmaa kameraa, jolla voi ottaa kuvia läheltä ja kaukaa, päivällä ja yöllä, eli joka sopii kaikkeen käyttöön ja on itseäni viisaampi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *