Ilmalämpöpumppu

Ilmalämpöpumppu toimii samalla periaatteella kuin jääkaappi tai pakastin. Se pumppaa lämpöä pois tilasta toiseen. Jääkaapista tai pakastimesta pumpataan lämpöä huonetilaan. Ilmalämpöpumppu kerää lämpöä ulkoa ja tuo sen asuntoon sisään. Ulos siis puhalletaan entistä kylmempää ilmaa ja sisätiloihin vastaavasti lämpimämpää. Ilmalämpöpumppu tuottaa siis lämpöä yli 100% hyötysuhteella. Suoran sähkölämmityksen hyötysuhde on 100%. Jos pakastinta tai jääkaappia ajattelee lämmittimenä, niin myös sen hyötysuhde on 100%, laitteesta pumpattu lämpö kun palaa sinne lopulta takaisin.

Millaiseen asuntoon ilmalämpöpumppu sopii?

Paras hyöty saadaan sellaisessa asunnossa, jossa lämmitysmuoto on suora sähkölämmitys. Säästön laskeminen on myös helpompaa: säästöä kertyy joka tapauksessa, kyse on vain siitä kuinka paljon. Suorasähkö on käyttökuluiltaan kallein, jolloin säästö on yleensä huomattava.

Muiden lämmitysmuotojen kohdalla laskeminen on hankalampaa ja joskus ihan mahdotonta. Jos lämmitysmuoto on kaukolämpö, puu- tai pellettilämmitys, ei ilmalämpöpumppua kannata yleensä asentaa. Tietenkin jos suoraa sähköä käytetään lisälämmitykseen, niin silloin sen korvaamista ilmalämpöpumpulla voi harkita.

Öljylämmitys kannattaa yleensä vaihtaa muuhun lämmitysmuotoon siinä vaiheessa kun kattilan tai öljysäiliön vaihto tulee eteen. Silloin kannatta harkita tarkkaan lämmitysmuotoa. Pelkkä ilmalämpöpumppu ei riitä, vaan lämpimän käyttöveden saatavuus on myös ratkaistava.

Uudisasunnossa ilmalämpöpumppu yhdistettynä sähkölämmitykseen on hankintakustannuksiltaan edullinen ratkaisu. Toinen harkinnan arvoinen vaihtoehto on maalämpö.

Kotitalousvähennys

Ilmalämpöpumpun hankintaa voidaan hakea tukea kotitalousvähennyksestä tietyin edellytyksin. Ensinnäkin tukea saa vain työn osuudesta, ei koskaan laitteen hankintaan. Tässä asiassa laitteiden myyjät tulevat usein vastaan ja hinnoittelevat laitteen pienellä katteella ja ottavat varsinaisen katteen asennustyöstä. Toiseksi asentavan yrityksen pitää kuulua ennakkoperintärekisteriin eli sillä pitää olla niin kutsuttu y-tunnus. Tuen omavastuu on 100 euroa ja vähennyksen enimmäismäärä vuodessa on 3000 euroa. Vähennystä saa omavastuun jälkeen olevasta työstä 60%. Esimerkki. Vähennystä ei saa etukäteen vaan se huomioidaan verotuksessa ja saadaan käytännössä veronpalautuksen yhteydessä. Rakentamisen yhteydessä tehtyihin asennuksiin ei luonnollisesti saa vähennystä. Kun tilaa lämpöpumpun asennusta, niin varmista että yritys on ennakkoperintärekisterissä. Ilmalämpöpumpun myyjän sivuilla pitäisi olla ohjeet kotitalousvähennyksen tekemiseen. Ota ehdottomasti asia puheeksi kaupan yhteydessä.

Ilmalämpöpumpun ongelmat

Ilmalämpöpumpun ongelmista ja haitoista ei juuri pääse vuotamaan tietoja julkisuuteen. Juttua riittää itse asennukseen liittyvistä ongelmista, mutta laitteen käyttöön liittyvistä asioista ollaan hiirenhiljaa. Ne olisi hyvä tiedostaa jo laitetta hankittaessa.

  • Laitteen käyttöikä. Jokaiseen ilmalämpöpumppu laitteistoon kuuluu kompressori. Kompressorin käyttöikä on rajallinen ja sen vaihtaminen on niin kallista, että kannattaa mieluummin uusia koko laitteisto. Valistunut arvaus on, että halpojen lämpöpumppujen kompressorit kestävät lyhyemmän aikaa kuin kalliimpien
  • Melu. Ilmalämpöpumppu pitää hiukan ääntä. Sekä ulko- että sisäyksikkö pitävät jonkin verran melua. Tämä seikka kannattaa ottaa huomioon sekä laitetta hankittaessa että asennettaessa.  Ulkoyksikön melu saattaa myös häiritä lähellä olevaa naapuria. Ääni voi kulkeutua myös asunnon rakenteita pitkin eri huoneisiin tai huoneistoihin. Tätä voidaan eliminoida oikeanlaisella asennuksella. Eri valmistajien melutasoissa on huomattavia eroja. Kannattaa vertailla myös eri ilmalämpöpumppujen melutasoja laitteiden tiedoista.
  • Julkisivu muuttuu. Monesti jää huomaamatta, että asunnon julkisivu muuttuu kun uusi laite asennetaan. Rivi- ja paritaloyhtiöissä tarvitaan tietenkin lupa taloyhtiön lupa ilmalämpöpumpun asentamiseen. Mieti ennen asentamista miltä laite näyttää aiotussa asennuspaikassa.
  • Muutokset asunnossa. Sisäyksikkö tarvitsee hiukan tilaa vaikka sijaitseekin yleensä aina katon rajassa. Laite vaatii esteetöntä tilaa ympärilleen. Ja jos ilmalämpöpumpusta joskus luovutaan, niin huone joudutaan usein maalaan uudestaan: Seinässä (myös ulko-) on ilmalämpöpumpun kuva joka pitää jotenkin peittää.
  • Vaiva. Yksi laite lisää, yksi ongelma lisää. Hankintaprosessi vie omaa aikaa jonkin verran, vaikka kaiken ostaisi valmiina. Jos asennuksessa tai laitteessa on ongelmia, niin siitä on lisää vaivaa vaikka kuluja ei olisikaan.
  • Hyötysuhde. Ilmalämpöpumpun hyötysuhdetta kuvataan yleensä lämpökertoimella (CEP). Ilmalämpöpumpun teho heikkenee huomattavasti ulkoilman kylmentyessä. Siis silloin kun lämpöä eniten tarvitsee. Mainoksissa ilmoitettu lämpökerroin kuvaa laitteen tehoa yleensä +7 C asteessa. Tässä lämpötilassa lämmityksen tarve on melko pientä, uusissa tiiviissä taloissa tarvitsee lämmittää tuskin lainkaan.

Miten lasken paljonko ilmalämpöpumppu säästää?

Aivan aluksi haluan sanoa, että ei kannata olla pelkästään laitevalmistajien antaman tiedon varassa. Heidän laskelmissaan tuskin vähätellään ilmalämpöpumpun säästövaikutusta. Sen sijaan kuluja voidaan arvioida alakanttiin ja jättää jotain asioita pois laskelmista. Omia mittauksia ei tietenkään voi tehdä etukäteen. Pitää vain arvioida asia niin, että laitevalmistajan antamilla arvoilla voidaan laskea maksimi hyöty mikä voidaan saavuttaa.

Ensiksi pitää laskea kuinka paljon energiaa käytetään lämmitykseen ennen lämpöpumppua. Jos aiempi lämmitysmuoto on suora sähkölämmitys, niin se on helpompi laskea. Lähtökohdaksi otetaan sähkön kokonaisvuosikulutus ja vähennetään siitä muun sähkön osuus. Muuta sähköä kuluu jokapäiväisten laitteiden ja valaistuksen lisäksi lämpimään käyttöveteen (* ja mahdolliseen lattialämmitykseen. Myös sähkökiuas on kuluttaa melko paljon energiaa. Jonkinlainen karkea arvio on, että käyttöveden lämmitykseen kuluu vajaa 1/4 vuotuisesta energiasta, toinen neljännes menisi muuhun sähköön. Varsinaiseen patterilämmitykseen menisi siis noin puolet. Lattialämmityksen osuus riippuu suuresti lämmitettävästä lattiapinta-alasta.

Oletus on siis puolet sähkölaskun sähköstä kuluu lämmitykseen. Sitten pitää arvioida minkä osuuden siitä voi ilmalämpöpumpulla kattaa. Vaikka ilmalämpöpumppu lupaa lämmittää esimerkiksi 100 neliötä, niin käytännössä se lämmittää vain sen huoneen tai huoneet, johon se asennettu. Muut huoneet saavat myös osansa lämmön leviämisen kautta, mutta eivät pärjää ilman omaa lämmitystä. Tämän pystyy arvioimaan jotenkin asunnon pohjapiirroksen mukaan. Lähdemme taas karkeasta oletuksesta, että ilmalämpöpumpulla voisi kattaa puolet asunnon varsinaisesta lämmityksestä.  Jos vielä uskomme valmistajan lupauksia 2 CEP lämpökertoimesta ja vuotuinen sähkölasku on 2000 euroa, niin laskelma menee noin: Sähkölämmityksen osuus on puolet eli 1000 e. Siitä voidaan kattaa puolet ilmalämpöpumpulla eli 500e euroa. Lämpöpumpun lämpökerroin on kaksi eli se tuottaa kaksi kertaa enemmän energiaa kuin kuluttaa. Säästö on siis 250e vuodessa näillä lähtöoletuksilla.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *