Pelin tausta
Commodore64 on yksi kaikkien aikojen legendaarisimmista tietokoneista, ja sen suosituimmat pelit ovat jättäneet lähtemättömän jäljen videopelihistoriaan. Yksi näistä peleistä on Wizball, joka julkaistiin vuonna 1987 ja nousi nopeasti yhdeksi C64:n kulttiklassikoista.
Wizballin tarina sijoittuu fantasiamaisiin maisemiin, jossa maailmaa uhkaa pahaälyinen Zark. Koko maailma on menettänyt värinsä ja kaikki hyödylliset värikuulat on varastettu Zarkin käskystä. Pelin pelaajat ottavat roolin Wizballina, taikurina, joka pyrkii palauttamaan maailman värinsä ja voittamaan Zarkin. Tarina ja pelimaailma nostavat Wizballin omaan ainutlaatuiseen asemaansa Commodore64:n pelivalikoimassa.
Pelattavuus ja tavoitteet
Wizball eroaa monista muista C64-peleistä uniikilla pelattavuudellaan. Pelaajat ohjaavat Wizballia, joka on alun perin harmaa pallo, mutta pelin edetessä Wizball kerää värikuulia ja saa värinsä takaisin. Pelaajat voivat ohjata Wizballia liikuttamalla sitä nuolinäppäimillä ja kimmottelemalla sitä seinistä. Tavoitteena on kerätä kaikki värikuulat ja palauttaa maailma takaisin normaaliksi.
Wizballin haasteena on erilaisten vihollisten ja esteiden väistely. Viholliset, jotka ilmestyvät ympäri pelimaailmaa, yrittävät vahingoittaa pelaajaa ja estää värin palauttamisen. Pelaajat voivat ampua vihollisia pysäyttävää punaista väriarpia. Pelialueet ovat monimutkaisia labyrinttejä, joissa on paljon piilossa olevia värikuulia ja bonuskohteita. Onnistuessaan keräämään kaikki värikuulat, pelaajat saavat käytettäväkseen erikoisvoiman nimeltä Zzap, joka puhdistaa tietyllä tasolla olevat viholliset.
Wizball haastaa pelaajat koordinoimaan pallon liikkeitä tarkasti erilaisten vihollisten ja esteiden kanssa. Pelin vaikeusaste kasvaa tasojen edetessä ja pelaajien täytyy säilyttää keskittyneisyys ja nopeus selviytyäkseen jokaisesta tasosta. Pelin arcade-tyyppinen pelattavuus pitää otteessaan ja tarjoaa jatkuvan haasteen pelaajille.
Grafiikat ja äänet
Wizballin grafiikat nostavat esiin Commodore64:n kyvyn tuoda monipuolisia ja värikkäitä pelimaailmoja eloon. Grafiikat ovat tarkat ja yksityiskohtaiset, vaikka peli käyttääkin pelkistettyjä pikseleitä. Taustat ja hahmot on suunniteltu tyylikkäästi ja värikkäästi, korostaen pelin teemaa palauttaa värejä maailmaan. Vaikka C64:n grafiikat eivät pystyneet kilpailemaan joillakin muilla tietokoneilla ja konsoleilla saatavilla olevien pelien kanssa, Wizballin visuaalinen ilme oli silti vaikuttava.
Pelin äänet täydentävät onnistuneesti Wizballin pelikokemusta. Wizballin musiikki on tarttuva ja tekee pelistä vieläkin mukaansatempaavamman. Pelin ääniefektit tukevat hyvin tapahtumia pelin aikana ja korostavat sen toimintaa. Commodore64:n äänitekniikka saadaan täysimääräisesti hyödynnettyä Wizballin äänimaailmassa.
Yhteenvetona voidaan todeta, että Wizballin ainutlaatuinen pelattavuus, haastava tavoite ja visuaalisuus tekevät siitä yhden Comodore64:n suosituimmista ja muistettavimmista peleistä. Se ansaitsee paikkansa klassikoiden joukossa ja tarjoaa pelaajilleen mielenkiintoisen ja viihdyttävän pelikokemuksen.
Vaikeustaso ja haasteellisuus
Commodore64:n suosituimmat pelit tarjosivat pelaajilleen monenlaisia haasteita ja vaikeustasoja, ja yksi näistä peleistä oli legendaarinen Wizball. Wizball oli toimintapeli, jossa pelaaja ohjasi noitaa, joka yritti palauttaa värejä maailmaan. Pelin vaikeustaso ja haasteellisuus olivat yksi sen vetovoimatekijöistä.
Wizballin alkuasetelma oli varsin yksinkertainen: pelaaja ohjasi noidanpuwenta Pallonaa, joka keräsi voodoo-etanioiden avulla värejä ja taisteli vastustajia vastaan. Pelin alussa pelaaja kontrolloi vain pieniä määriä värejä, mutta pelin edetessä haasteet kasvavat ja pelaajan on kohdattava vaikeampia vihollisia ja kerättävä enemmän värejä.
Pelin vaikeus tulee esille erityisesti sen erilaisissa vastustajissa ja vihollisissa. Jotkut viholliset liikkuvat nopeasti ja ampuvat pelaajaa kohti, kun taas toiset vaativat tarkempaa ja harkitumpaa liikkumista. Pelaajan on pyrittävä väistämään ammuksia ja samalla jatkamaan värin keräämistä ja maailman palauttamista.
Vaikka pelin vaikeustaso voi olla joidenkin pelaajien mielestä haastava, se on myös sen vetovoimatekijä. Wizball tarjoaa pelaajilleen haastetta ja mahdollisuuden kehittyä pelaajina. Vaikeuksista huolimatta pelin ohjaus on sulavaa ja reagoivaa, mikä auttaa pelaajaa saavuttamaan paremman pelikokemuksen.
Wizballin vaikutus pelialan kehitykseen
Wizball oli Commodore64:n suosituimpien pelien joukossa ja sillä oli merkittävä vaikutus pelialan kehitykseen. Peli toi mukanaan innovatiivisia ominaisuuksia ja oli edelläkävijä monilla osa-alueilla.
Yksi Wizballin merkittävimmistä ominaisuuksista oli sen grafiikka. Peli käytti hyväksi Commodore64:n kykyä näyttää monia eri värejä samanaikaisesti ja tarjosi pelaajilleen värikkään ja eläväisen visuaalisen kokemuksen. Tämä oli poikkeuksellista pelinjulkaisujen keskuudessa tuolloin ja asetti uuden standardin pelien grafiikoille.
Toinen Wizballin vaikutus pelialan kehitykseen oli sen äänimaailma. Pelin musiikki ja äänitehosteet olivat hypnoottisia ja luovat peliin omanlaisen tunnelmansa. Wizballin ääniraidat olivat poikkeuksellisen korkealaatuisia ja monipuolisia, mikä toi pelikokemukseen uuden ulottuvuuden. Tästä syystä Wizballin ääniraidat ovat edelleen arvostettuja ja muisteltuja.
Wizball vaikutti myös pelinkehitystekniikoihin. Peli hyödynsi Commodore64:n prosessorin tehokkuutta ja osoitti, miten peliteknologiaa voidaan hyödyntää uusien ja innovatiivisten ominaisuuksien luomiseen. Kaikki nämä ominaisuudet tekivät Wizballista erottuvan pelin ja inspiroivat muita pelienkehittäjiä kehittämään uusia ja innovatiivisia pelejä.
Innovatiiviset pelimekaniikat
Wizball oli edelläkävijä myös pelimekaniikkojen osalta. Peli yhdisti toimintaa, tasohyppelyä ja pulmanratkaisua ainutlaatuisella tavalla.
Pelin perusideana oli kerätä värejä, ja tämä oli toteutettu hyvin innovatiivisesti. Pelaajan oli kerättävä värinsä ruudun reunoilla olevista muodostelmista, ja tämä vaati pelaajalta tarkkaavaisuutta ja harkittuja liikkeitä. Lisäksi pelaajan oli väisteltävä vihollisia ja suoritettava erilaisia tehtäviä samanaikaisesti, mikä asetti pelaajalle jatkuvasti uusia haasteita.
Wizballin pelimekaniikat olivat myös hyvin monipuoliset. Peli tarjosi pelaajalle useita eri tasoja ja alueita, joilla oli omat haasteensa ja piilotetut salaisuutensa. Lisäksi pelaajalla oli mahdollisuus parantaa hahmonsa ominaisuuksia ja varusteita, mikä loi jatkuvaa kehitysmahdollisuutta.
Kaiken kaikkiaan Wizball oli peli, joka tarjosi pelaajilleen monipuolisen ja haasteellisen kokemuksen. Sen vaikeustaso ja innovatiiviset pelimekaniikat loivat pohjan myöhemmille peleille ja vaikuttivat pelialan kehitykseen. Wizball edustaa Commodore64:n suosituimpia pelejä ja jatkaa edelleen merkittävänä pelihistorian teoksena.
Suosio ja arvostukset
Commodore64 oli yksi kaikkien aikojen suosituimmista tietokoneista, ja sen pelivalikoima oli valtava. Yksi C64:n suosituimmista peleistä oli Wizball, joka julkaistiin vuonna 1987. Pelin kehitti brittiläinen Sensible Software -peliyritys ja julkaisija oli Ocean Software.
Wizball sai heti julkaisunsa jälkeen paljon positiivista palautetta ja se nousi nopeasti suosituksi peliksi Commodore64-käyttäjien keskuudessa. Peliä kehuttiin sen omaperäisen ja innovatiivisen pelimekaniikan sekä haastavuuden vuoksi. Wizballiin ihastuttiin myös sen värikkään grafiikan ja tarttuvan musiikin ansiosta. Pelaajat pitivät erityisesti pelin persoonallisesta pelimaailmasta, jossa he pääsivät ohjaamaan värikästä taikuripalloa.
Wizball sai useita positiivisia arvosteluja alan lehdistössä. Amiga Action -lehti antoi pelille täydet viisi tähteä ja kehui sitä muun muassa loistavaksi pelattavuutensa ja kauniin grafiikkansa ansiosta. Zzap!64 -lehti arvosti erityisesti pelin ääniraitaa ja värikkäitä grafiikoita. Wizball palkittiin myös useissa eri pelilehdissä vuoden parhaana tietokonepelinä.
Jatko-osat ja spin-offit
Wizballin suuri suosio johti siihen, että pelille tehtiin myöhemmin useita jatko-osia ja spin-offeja. Sensible Software julkaisi ensimmäisen jatko-osan nimeltään Wizkid vuonna 1992. Wizkid jatkoi Wizballin tarinaa uusilla tasoilla ja haasteilla. Pelissä ohjattiin tällä kertaa Wizballin poikaa, joka seikkaili pelimaailmassa isänsä jalanjäljissä.
Toinen spin-off nimeltään Wiz ’n’ Liz julkaistiin vuonna 1993. Tässä pelissä pelaajien tarkoituksena oli kerätä erilaisia esineitä tietyn aikarajan sisällä. Wiz ’n’ Liz erosi selvästi Wizballista pelimekaniikan suhteen, mutta säilytti saman hauskannäköisen grafiikan ja musiikin.
Wizballin suosion myötä pelille tehtiin myös muunnoksia eri tietokonealustoille. Amiga-versio julkaistiin samana vuonna kuin C64-versio, ja peli sai myös Atari ST:lle oman versionsa. Lisäksi peli siirtyi myöhemmin myös PC- ja Amstrad CPC -käyttöjärjestelmille.
Wizballin vaikutus tuleviin peleihin
Wizballin lanseeraaminen toi uudenlaisia ideoita ja haasteita tietokonepeleihin. Peliä voi kutsua edelläkävijäksi monella tapaa. Wizballin innovatiivinen pelimekaniikka, persoonallinen grafiikka ja taidokas ääniraita inspiroivat muita pelikehittäjiä.
Pelin julkaisun jälkeen ilmestyi useita pelejä, jotka ottivat vaikutteita Wizballista. Esimerkiksi vuonna 1989 julkaistu Amiga-peli Xenon 2: Megablast toi samanlaisen värikkään ja persoonallisen tunnelman kuin Wizball. Myös vuonna 1990 julkaistu tietokonepeli Magic Pockets sai inspiraationsa Wizballista.
Wizballin vaikutus ei kuitenkaan rajoittunut pelimekaniikkaan ja grafiikkaan, vaan se inspiroi myös pelinkehittäjiä luomaan omaperäisiä pelimaailmoja ja tarinoita. Wizballin tekemisen taustalla ollut Sensible Software tunnetaan myös muista ikonisista peleistä, kuten Cannon Fodder ja Sensible Soccer, jotka jatkoivat Wizballin perintöä omaperäisillä ja innovatiivisilla pelimekaniikoillaan.
Kaiken kaikkiaan Wizball oli suuri menestys Commodore64:lle ja vaikutti merkittävästi tulevien pelien kehitykseen. Pelin suosio ja arvostus jatkuvat edelleen tänä päivänä, ja sitä pidetään yhtenä C64:n kaikkien aikojen parhaista peleistä.