Hostaus on palvelintilan ja tietojärjestelmäpalveluiden antamista jonkin toisen yrityksen hoidettavaksi. Tyypillisiä palveluita ovat kotisivut, foorumi, sähköposti ja verkkokauppa sovellukset. Muutama kysymys ja vastaus aiheesta.
Voiko hostauksen saada ilmaiseksi?
Niitä löytyy lukuisia ja moneen eri tarkoitukseen. On sekä ”täyden palvelun” hostausta cpanel sovelluksella ja ftp tunnuksin että erillisiä palveluita kuten kotisivut, sähköposti tai oma foorumi palveluita. Useat niistä ovat mainosrahoitteisia eli sivuillasi tai foorumillasi voidaan näyttää mainoksia. Ilmaiset palvelut ovat yleensä hyvin rajoittuneita ja monesti myös epäluotettavia. Tekemäsi palvelu voidaan ajaa alas koska tahansa tai niistä voidaan alkaa vaatia maksua. Ilmaiset hostaukset kelpaavat yleensä vain eri asioiden kokeilemiseen ja opetteluun. Netti on täynnä kertomuksia siitä, kun ilmainen palvelu osoittautui pettymykseksi ja lopulta joutui aloittamaan kaiken alusta.
Voinko pitää foorumia tai kotisivuja kotikoneella?
Se on aivan mahdollista. Muutamia pieniä teknisiä temppuja pitää tehdä, koska yleensä ADSL yhteyden päässä olevat koneet ovat dynaamisella osoitteella eli IP osoite voi vaihtua. Hyvä puoli kotihostauksessa on se, että silloin kaikki on omissa käsissä. Levytilaa niin paljon kuin vain haluaa ja kaikki mahdolliset palvelut voi toteuttaa, jos vain taitoa riittää.
Käytännössä ostettu hostaus on huomattavasti mukavampi. Hostaukseen kun on hyvä varata kokonaan erillinen kone, jota ei käytetä mihinkään muuhun. Myös luotettavuus on hostauksessa huomattavasti parempi. Kotikone voi mennä jumiin, voi tulla sähkökatkos tai ADSL yhteys voi olla poikki.
Mitä hostaus maksaa?
Hinnat alkavat aina eurosta muutamaan kymmeneen euroon kuukaudessa. Jenkeistä ostettu (jota suosittelen) hostaus maksaa noin 4-7 euroa kuukaudessa ja siihen hintaan saa jo lähes kaiken mitä voi kuvitella. Kotimaisilta (sori…) ei vielä siihen hintaan saa juuri mitään.
Kotimainen vai ulkomainen?
Hinnoiltaan ja palveluiltaan ulkomainen (yleensä Yhdysvalloissa) on valovuosia edellä. Esimerkiksi Hostgator tarjoaa 4.95$ (noin 3½ euroa) kuukaudessa palvelun, jossa yhdelle domainille kuuluu rajaton määrä levytilaa, dataliikennettä ja kaikki mahdolliset palvelut. Jos haluaa mahdollisuuden hostata rajattoman määrän domaineja (ne pitää hankkia erikseen) niin sitten palvelu on 3 taalaa enemmän. Siis noin 5½ eurolla kuukaudessa saa kaiken mitä vain voi kuvitella tarvitsevansa. Kotimaisilla palvelutarjoajilla hinnat alkavat samoilta nurkilta päätyen aina kalliimpiin 30-40 euroa kuukaudessa maksaviin pro tuotteisiin. Kalleimmissakaan kotimaisissa ei ole samoja ominaisuuksia tai kapasiteettia kuin mitä rapakon takana tarjotaan. Vitosella kuussa saat Hostgatorilta enemmän kuin viidellä kympillä Suomesta.
On kotimaisissa palveluissa hyvääkin. Saat palvelua suomeksi ja ongelmaasi ymmärretään luultavasti paljon paremmin. Sivut voivat toimia myös vähän nopeammin, koska palvelin on Suomessa. Hinnat ovat kilpailukykyisiä silloin kun tyytyy vähään, eikä usko tarvitsevansa kasvuvaraa.
Mitä tarvitsen, että voin tehdä omat kotisivut tai foorumin?
Aluksi tarvitset kaksi asiaa: domain nimen (”dot.com”) ja paikan missä sitä hostataan. Ne voi usein hankkia samasta paikasta yhdellä tilauksella. Tähän ei välttämättä ole mitään syytä. On joustavampi hankkia domainit yhdestä paikasta ja kertoa siellä missä ne on hostattuna. Silloin voi ”napin painalluksella” vaihtaa hostauksen tarjoajaa. Domainin hankinnassa ei ostopaikalla ole muuta paljon eroa kuin hintaero. Hostauksien hinnoissa ja ominaisuuksissa erot ovat suuremmat. Itse olen hankkinut kaikki domain tunnukset name.com palvelusta. Katso tarkemmin kohdasta ”Miten hankin domainin”. Nyrkkisääntö on, että yksi domain tunnus (.com, .net, jne) maksaa vuodessa saman verran kuin hostaus kuukaudeksi.
Miten hankin domainin?
Domainin voi hankkia samalla kun hankkii hostauksen. Silloin domain on yleensä vähän kalliimpi. Joskus domain tulee ilmaiseksi samalla kun hankkii hostauksen. Ilmainen voi myös tarkoittaa ”ensimmäisen vuoden ilmainen”. Muut domainit on järkevintä ostaa siihen erikoistuneelta firmalta. Varaan itse kaikki tunnukset name.com palvelusta, pois lukien ne jotka ovat tulleet ilmaiseksi hostauksen mukana. Name.com on domain myyjänä aivan edullisimmasta päästä ja siellä on usein tarjouksia esimerkiksi ”.info” tunnus vuodeksi $3,99. Tärkein ominaisuus on, että siellä on suuri määrä domainiin liittyviä palveluja, joita ei hostaajilla ole tai ne ovat vaikeasti käytettävissä. Sieltä saa myös apua domainin hallintaan liittyvissä asioissa. Domain liitetään hostaukseen yksinkertaisesti määrittelemällä nimipalvelimeksi (ns, dns) hostaajan nimipalvelin.
Vinkki: Kun siis varaat hostauksen niin sitä varten pitää olla domain tunnus. Sen voi saada ilmaiseksi hostaukseen kuuluvana, ostaa samalla tai käyttää muualla varattua. Tämän domainin voi pitää pelkästään hallinnollisena domainina, ilman että sen alla hostataan sivuja tai tarjotaan muuta palvelua. Tästä on monia etuja. Eräs näistä on turvallisuus: hostauksen hallintaa tuskin edes yritetään hakkeroida, jos domainin nimi ei ole julkisesti esillä. Kun ja jos homma laajenee, niin erillinen hallinta domain on hiukan ammattimaisempi. Lisäkustannusta sille on siis reilu viisi euroa vuodessa, kun yksi domain nimi ”menee hukkaan”.
Jos minulla on .fi tunnus voinko hostata sitä ulkomaisella serverillä?
Voi. Hostaus paikalla ja domainin maatunnuksella ei ole mitään yhteistä. Suomalaisia .fi päätteisiä tunnuksia voi hostata missä tahansa ja vastaavasti Suomessa voi hostata mitä tahansa verkkotunnuksia.
Voiko samaan hostaukseen liittää useita domaineja?
Yleensä voi. Vähintäänkin oikeutta hostata useampia domaineja voi ostaa. Jenkkilän hostaus hinnoittelussa on usein niin, että halvin perusversio sisältää yhden domainin hostauksen. Kun maksaa pari taalaa kuussa lisää niin sitten niitä on rajattomasti.
Domain tarkoittaa verkkotunnusta. Myytävät domainit ovat toisen tason domaineja. Ylin taso on varsinainen verkkotunnus (.com, .net, .fi, se, jne) ja toinen taso on sen edessä oleva sana. Tämän sivuston ylin taso (TDL, top level domain) on ”.com” ja toinen taso on ”vertailussa”. Tätä sivustoa varten on siis hankittu domain ”vertailussa.com”. Kolmannen ja sitä korkeamman tason domaineja kutsutaan alidomaineiksi (subdomains).
Kuka omistaa alidomainit?
Alidomainit ovat päädomainin, siis sen toisen tason, omistajan vapaasti luotavissa ja käytettävissä. Yleensä alidomainit hostataan samassa paikassa päädomainin kanssa.
Mitä käyttöä on alidomaineilla?
Alidomaineilla voi tehdä lisää itsenäisiä domaineja saman domainin alle. Yritys voi jakaa osastoilleen (”hallinto.yritys.com”) tai tytäryhtiöilleen omia alidomaineja. Eri kieliset versiot voivat myös olla oman domainin alla (”fi.yritys.com”). Tämä on domainin loogista pilkkomista alidomainien avulla ja saman voidaan tehdä myös alihakemistoja käyttäen (”yritys.com/fi”). Toinen alidomainien käyttötarkoitus on antaa omat alidomain nimet eri palveluille eli protokollille. Esimerkiksi tiedostoja voidaan jakaa omalla domainillaan käyttäen ftp protokollaa (”ftp.yritys.com”). ”www” alidomain ohjataan yleensä päädomainiin www.yritys.fi –> yritys.fi . Tämä ei ole pakollista vaan www alkuisessa ja ilman olevassa verkko-osoitteessa voi olla ihan eri sisältö.
Kuinka monta tasoa voi domain nimessä olla?
Tärkein rajoitus on, että koko domain nimi saa olla korkeintaan 255 merkkiä pitkä. Teoriassa tasoja voi olla 127, mutta domainin nimen pituuden rajoitus tulee ensin. Voi olla esimerkiksi www.a.b.c.d.com. Pitkästä domain nimestä on yleensä enemmän haittaa kuin hyötyä.
Katso arvio muutamasta hosting firmasta täältä.
Kiitos tiedoista. Onkohan hakukoneoptimoinnin ja netin käytön kannalta eroa, käyttääkö alidomainia vai alihakemistoa.
Eli käytäntö:
minunferrari.heteromies.com
heteromies.com/minunferrari
Tuskin on mitään eroa. Valitse se tapa, joka on luontevampi. Alihakemistoa käyttäen yhtenäistä hierarkiaa on helpompi jatkaa alaspäin. Alidomainiin saat mukavammin toisistaan riippumattomia sivustoja.
Pieni ero voi tulla siitä mihin järjestykseen haluat avainsanoja optimoida. Esimerkiksi
1. parhaat.matkavinkit.com
2. matkavikit.com/parhaat
ensimmäinen toimii paremmin, jos haluaa optimoida ”parhaat matkavinkit” haulle. ”alidomain.domain” yhdistelmä löytyy myös haulla, jossa ei ole pistettä ”alidomaindomain”. Siis ensimmäinen vaihtoehto löytyisi hyvin myös haulla ”parhaatmatkavinkit”.