Yritysmuodon valinta

Tutkitaan yritysmuodon valintaa esimerkin avulla. Pohditaan taksiyrityksen perustamista ja siihen liittyviä rahoituskuvioita yleispätevän esimerkin avulla. Huomiotta jätetään kyseisen alan erityispiirteet, kuten taksiluvan hankinta ja ajoneuvoveroon liittyvät asiat. Ne ovat erityisen tärkeitä asioita juuri kyseisellä alalla ja voivat olla ratkaisevampia kuin tässä esitetyt näkökohdat.

Lauri haluaa perustaa taksiyrityksen. Hän joutuu pohtimaan eri yritysmuotojen ja rahoitusvaihtoehtojen välillä. Hänen isänsä Ilkka on lupautunut tukemaan Lauria, mutta ei halua osallistua yrityksen toimintaan. Laurilla ei ole itsellään sijoittaa yritykseensä kuin muutama tuhat euroa.

Ensimmäinen vaihtoehto eli toimiminen tavallisen yksityishenkilönä on poissuljettu. Ajoneuvon hankita ja liiketoiminta tarvitsevat Y-tunnuksen ja jonkinlaisen yrittäjän statuksen. Lisäksi yrityksen tarvikehankinnat ja ajoneuvon huollot saa maksettua ilman arvonlisäveroa.

Yksinkertaisin yhtiömuoto olisi toiminimi. Tämä on eräs varteenotettava vaihtoehto. Pankista pitäisi ottaa laina käytännössä omiin nimiin. Myös Ilkka voisi lainata rahaa uudelle yritykselle. Lainasta olisi hyvä tehdä kauppakirja ja maksusuunnitelma. Hyvä puoli tässä yhtiömuodossa olisi helppo ja halpa perustaminen. Kirjanpitäjää ei tarvittaisi ainakaan alkuvaiheessa ja nekin rahat säästyisivät. Riittäisi kun tulot ja menot erittelee verottajalle. Pankki arvelee yhtiöllä olevan suhteettoman paljon velkaa, jos sitä otetaan sekä pankilta, että Ilkalta. Pankki haluaa vähintäänkin Ilkan takaamaan myös Laurin pankkilainan.

Myös mahdollisuutta avoimeen yhtiöön pohdittiin. Vastuullisia yhtiömiehiä tarvittaisiin kaksi. Tämä ei onnistu sillä toista osakasta ei ole.  Laurin isä haluaa olla korkeintaan passiivinen sijoittaja.

Erittäin sopiva vaihtoehto yhtiömuodoksi olisi kommandiittiyhtiö. Ilkka voisi olla yhtiössä äänettömänä yhtiömiehenä ja sijoittaa yhtiöön rahaa. Myös vaihtoehtoa, että Ilkan sijoitus yhtiöön olisi hänen omistamansa auto, pohditaan. Tällöin Auto siirtyisi yhtiön omistukseen apporttina ja sen arvo arvioitaisiin. Tälle arvolle laskettaisiin äänettömän yhtiömiehen voitto-osuus. Tämän lisäksi Ilkka voisi sijoittaa yhtiöön hieman rahaa. Auton käyttämistä pääomaeränä pitää kuitenkin selvittää tarkemmin, koska auto- ja arvonlisäveroasiat tuntuvat monimutkaisilta. Pankki suhtautuu järjestelyyn suopeasti ja lupaa myöntää lainaa. Onhan lainan vakuutena automaattisesti Ilkan sijoittama pääoma.

Kolmas toimiva vaihtoehto on perustaa osakeyhtiö. Sekä Ilkka että Lauri voisivat molemmat sijoittaa yritykseen pääomaa. Mutta koska Laurilla on mahdollisuus sijoittaa vain vähän rahaa, tulisi Ilkalle reilu osake-enemmistö ja määräysvalta yhtiöön. Tätä eivät kumpikaan halua. Käytännössä Laurin pitäisi perustaa osakeyhtiö yksin ja yhtiö lainaisi rahaa Ilkalta. Osakepääomaa pitää olla vähintään 2500 euroa ja juuri sen verran Laurilla olisi sijoittaa yritykseen. Hyvältä tuntuisi myös se, että hän olisi vastuussa vain yhtiöön sijoittamastaan pääomasta eikä lainkaan yhtiön veloista. Pankissa kuitenkin sanottiin, että koska yhtiön osakepääoma on vaatimaton lainatarpeeseen nähden, pitää Laurin olla takaajana yhtiön ottamassa lainassa.

Vielä olisi olemassa osuuskunta vaihtoehto. Tämä on suljettu pois jo siitä syystä, että perustajia tarvitaan vähintään kolme. Osuuskunta sopii huonosti paljon alkupääomaa tarvitsevaan yhtiöön, jossa perustajien lähtökohdat ovat erilaiset.

Tarkastellaan vaihtoehtoja vielä verotuksen näkökulmasta.

Toiminimen eli yksityisen elinkeinonharjoittajan ja kommandiittiyhtiön tapauksessa yrityksen voitto olisi Laurin henkilökohtaista tuloa. Osan voitosta voisi saada myös pääomatulona riippuen yhtiön varallisuudesta. Käytännössä tulot ovat alkuvaiheessa niin pienet, että on edullisempaa nostaa tulot ansiotulona. Rahaa voi nostaa yrityksestä ulos aina halutessa, vaikka määräsummalla joka kuukausi. Mitään tarvetta pitää omia yrityksen rahoja erillään ei ole. Täytyy tietenkin pitää huolta siitä, että verot ja alv:t tulevat hoidettua. Mikäli yhtiömuoto on kommandiittiyhtiö, on äänetön yhtiömies etusijalla voitonjaossa ja hänelle pitää maksaa perustamissopimuksessa määriteltyä korkoa.

Jos Lauri päätyisi perustamaan osakeyhtiön, hänen olisi pidettävä omat ja yrityksen rahat tarkasti erillään. Kirjanpidon hoitaisi tilitoimisto ja kaikista tilitapahtumista pitää olla tosite. Rahaa siirtää omalle tililleen vain maksamalla osinkoa tai nostamalla palkkaa. Osakeyhtiö on itsenäinen oikeushenkilö ja niin ollen myös verovelvollinen. Mikäli yhtiö tuottaa voittoa, maksetaan voitosta yhteisöveroa 26%. Tämä summa ”siirtyy” yhtiön kirjanpidossa jakokelpoisiksi varoiksi. Jakokelpoisista varoista voidaan maksaa yhtiön osakkeenomistajille osinkoa. Osinko on myös veronalaista tuloa (osinkojen kaksikertainen verotus). Osinkoa voidaan maksaa verottomana listaamattoman osakeyhtiön (eli ei pörssiyhtiö) osakkaille ilman veroseuraamuksia seuraavasti: 9% yhtiön laskennallisesta arvosta (varat-velat) voidaan maksaa verottomana yhtiön osakkaille. Verotonta on korkeintaan 90.000 euroa osakasta kohti. Laurin kannattaa ottaa osa tulosta palkkana. Palkat lasketaan yhtiön menoihin ja niistä ei tietenkään makseta yhtiöveroa. Palkkaa kannattaa nostaa ainakin siihen summaan asti kunnes siitä menee veroa + sivukuluja alle 26%. Sen rajan jälkeen pitää laskea kumpi tulee halvemmaksi: nostaa lisää palkkaa ja maksaa tulovero + sivukulut vai tuottaa yhtiölle voittoa ja maksaa yhteisövero + osinkovero. 9% verovapaa osinko kannattaa nostaa joka vuosi. Sitä enempää ei välttämättä kannata nostaa kaksinkertaisen verotuksen takia, vaan mieluummin kasvattaa yhtiön arvoa ja sitä kautta saada joka vuosi aina suurempaa verotonta osinkoa.

Ottaen huomioon sekä perustamisen, että veroasiat, yllä esitellyistä vaihtoehdoista kommandiittiyhtiö saattaisi olla luontevin yhtiömuoto tähän tarkoitukseen. Passiivisen sijoittajan asema on tässä yhtiömuodossa juuri sellainen kuin tarkoitukseen sopii. Sijoitusta ei tarvitse maksaa takaisin, vaan sille maksetaan sovittua korkoa. Toisaalta passiivisen sijoittajan ei tarvitse kantaa kantaa mitään vastuuta yrityksen toiminnasta. Myöhemmin yhtiön voi muuttaa osakeyhtiöksi ja toiminta voisi silti jatkua Y-tunnusta myöten samana. Tähän vaaditaan myös äänettömän yhtiömiehen suostumus.

1 vastaus artikkeliin “Yritysmuodon valinta”

  1. Taksilupaa ei yleensä myönnetä yhtiömuotoisille yritykselle, vaan yleensä toiminimi yrittäjälle. Keksi joku muu toimiala.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *